Toimikunnan esittely

Jeanette Wikman, puheenjohtaja

Olin 9-vuotias kun ensimmäinen koira (labradorinnoutaja) saapui meidän perheeseemme. 2003 aloitin harrastamaan tottelevaisuutta vanhempien koiran kanssa (labbis sekin) ja siitä se lähti. TOKOa rupesin tosissani harrastamaan sen myötä että ensimmäinen oma koira lbn Selma (FI VPVA BH TK1 Hopeahietikon Glitras-Selma 2006-2017) saapui elämääni 2006. Vuonna 2010 perheeseemme liittyi lbn Isa (FI VPVA Sherbert's Ice Crystal, s.2010), Selman tytär ja ensimmäinen oma kasvatti ja viime vuonna, 2018, perheeseemme liittyi lbn Fliss (Brufinn True Princess, s.2018).

TOKOssa kisattiin Selman kanssa AVO-luokkaan asti, sitten tunnistusnoudot VOI-luokasta tuli kompastuskivemme. Isan kanssa ollaan VOI-luokassa. Fliss tulee myös harrastamaan TOKOa.

Harrastetaan myös VEPEä ja RallyTokoa.

Auran Nuuskujen jäsen olen ollut vuodesta 2006. Vuodesta 2008 olen ollut TOKO-koulutusohjaaja, ja vuodesta 2009 olen myös toiminut  liikkeenohjaajana. Olen toiminut liikkeenohjaajana monessa arvokokeessa mm. SM-kisojen finaalissa 2011, 2017 ja 2018, PM-kisoissa 2012 ja 2016, FMBB 2014 ja MM-kisoissa 2014.

Tämä on nyt  minun 10. vuosi TOKO-toimikunnassa, 7. puheenjohtajana. Tämän lisäksi olen myös mukana AN VEPE-toimikunnassa ja toimin myös kouluttajana VEPE-puolella.

Jeanette, Isa ja Fliss
Katja, Tara ja Nia

 

Katja Vossi, varapuheenjohtaja

Toimin viidettä vuotta Toko-toimikunnan puheenjohtajana. Yhdistyksen toimintaan olen tullut mukaan vuonna 2004, jolloin tollerityttö Tara (FI JVA TK2 Sienna-Red Emerald Of Fire) tuli elämääni. Taran kotiuduttua ei vielä ollut mitenkään selvää se, mitä alamme harrastaa, en edes tiennyt kaikista mahdollisuuksista. Pentukurssilta sitten avoimin mielin suuntasimmekin milloin millekin kurssille ja moneen lajiin sitten jäimme koukkuun. Koulutusohjaajan, koetoimitsijan ja liikkeenohjaajan pätevyydet ovat entisestään laajentaneet osallistumistani tokopuolen tapahtumiin. Taran kanssa kisaillaan tokossa tällä hetkellä EVL-luokassa ja VEPEä toivottavasti pystymme vanhuksen kanssa edelleen jatkamaan ja starttaamaan siinä tänä vuonna VOI-luokassa. Taran kanssa harrastaminen on aina ollut haasteellista sen sähäkkyyden vuoksi, koskaan ei ole tiennyt mitä on odotettavissa. Se kun on varsinainen tehosekoitin, kuten yksi harrastustuttavani tuossa kerran mainitsi :). Pian 10 yhteistä vuotta on kuitenkin tehnyt sen, että osaan tuota tehosekoitinta ja sen kanssa eteen tulevia tilanteita lukea jo varsin hyvin, mutta vieläkin sitä oppii uutta. Tara on minulle se "once in a lifetime"-koira ja olen kiitollinen siitä, että sen kanssa olen saanut kokea paljon, tutustunut aivan mahtaviin ihmisiin ja päässyt hienojen harrastusten pariin. Vuoden 2009 lopulla saapui elämääni pitkään ja hartaasti odotettu Nia-tyttönen (Tollerbay Kamu Kasenia), tolleri sekin. Niankin päälajina on toko ja siinä tulemme tänä vuonna korkkaamaan EVL-luokan. Mejäharrastusta jatketaan tänä vuonna hyvällä draivilla, koska ohjaajakin rohkaistui viime vuonna ensimmäisiin mejäkokeisiin eikä edes eksynyt metsään :). Mitä tästä duracelista tulee, jää nähtäväksi, intoa ainakin riittää!

Mukavia harrastushetkiä koirienne parissa ja nähdään yhdistyksemme tapahtumissa!

 

Seppo Virtanen, Räpylätassu-edustaja

Meillä kotona on ollut kultaisianoutajia jo 1990-luvulta asti. Itse aktivoiduin kunnolla koiraharrastukseen kuitenkin vasta 2013, kun Sanni (C.I.B FI MVA EE MVA LT MVA TK1 RTK4 Pepstep Stella Sirius) valitsi pentuna minut ihmisekseen ja tuli aktiivisesti mukaan kaikkeen arkipuuhailuuni. Tätä kautta aloimme ensin
kotinurkissa harjoitella perustaitoja, ja lopulta 2015 innostuimme kuuden kerran TOKO-kurssille. Kurssin rohkaisemana jatkoimme harjoitusta ja vuoden lopulla osallistuimme ensimmäistä kertaa TOKO-kokeeseen.

Nyt kisaamme Sannin kanssa avoimessa luokassa, tavoitellen koulutustunnusta TK2 lähiaikoina. Keskeisenä tekijänä minun ja Sannin taitojen ja yhteistyön kehittymisessä on ollut Auran Nuuskujen TOKO:n omatoimihäiriötreeniryhmään (aiemmin kisaavien ryhmä) mukaan pääsy, siellä saadut neuvot, apu ja tuki, ja ryhmässä aktiivisesti treenaaminen.

TOKOn lisäksi harjoittelemme tavoitteellisesti Rally-TOKOa (jossa meillä on RTK4-koulutustunnus ja tavoittelemme valioarvoa)  ja VEPEä (jossa olemme nyt avoimessa luokassa). MEJÄä olemme myös kokeilleet ja saaneet mukavia onnistumisia, ja tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan haluaisinkin varata myös sen harjoitteluun kunnolla aikaa.

Treenaan TOKOa myös Sannin pikkusiskon Sirun (FI RTVA FI MVA EE MVA LT MVA TK1 Pepstep Set in Stone) kanssa, vaikka Sirun kanssa painopiste onkin ollut enemmän Rally-TOKOssa. Sirulla olisi seuraavaksi vuorossa TOKOn avoin luokka - mahdollinen ensimmäinen AVO-luokan koestartti ajoittuu uusien koeohjeiden voimaantulon jälkeiseen aikaan. 

Auran Nuuskujen jäsen olen ollut vuodesta 2016 asti, ja samana vuonna pääsin myös mukaan kisaavien TOKO-ryhmään (nykyinen omatoimihäiriötreeniryhmä). Nuuskujen TOKO-toimikuntaan tulin mukaan vuoden 2018 alusta.

Seppo ja Sanni
Anneli, Pirre ja Siiri

Anneli Niemi

Olen Anneli, kahden mittelitytön onnellinen ystävä. Siiri on 9- vuotias ja Pirre 6 kk.

Siirin kanssa olen harrastanut aluksi koiratanssaia. Olemme myös jonkin verran esiintyneet mm. vanhuksille ja lapsille.

TOKO:ssa ja RALLY-tokossa kilpailemme AVO-luokissa.

Siiri on myös menestynyt näyttelyissä, 2-vuotiaana siitä tuli Suomen muotovalio. Nykyisin kisaamme Suomessa veteraaniluokassa, mutta ulkomailla valioluokassa.
 

Kesällä perheeseemme liittyi musta Pirre, todellinen tehopakkaus. Olemme aloittaneet tokon ja rally-tokon alkeita, ainakin virtaa riittää.
 

Mieheni Arkan kanssa automatkailemme lähinnä kesäisin pitkin Suomea ja käymme näyttelyissä ja muissa kisoissa, minkä ennätämme.
 

Auran Nuuskujen toko-harkat ovat innoittaneet minut suorittamaan arkitottelevaiosuuskouluttajan tutkinnon viime vuonna.
Hyvässä seurassa on hauskaa harrastaa.

 

Matti Kolehmainen

Koiramme Leia (Hollandroy Look Up Leia, 3v.) on perheemme järjestyksessä toinen koira. Ensimmäinen koiramme Venla (Markkisten Hatraise Worth) oli myös musta labradorinnoutaja. Venla oli rakas perheenjäsen lapsijoukon jatkona, mutta vasta Leian kanssa on alkanut harrastaminen.

Aluksi toimimme Leian ohjaajina vaimoni Johannan kanssa molemmat, mutta hänen muut harrastuksensa johtivat siihen, että yhä useammin minä päädyin Leian ohjaajaksi treeneihin. Kävimme Leian kanssa ensin Auran Nuuskujen pentu- ja perustottelevaisuuskursseilla. Emme tienneet juuri mitään tarjolla olevista harrastusmahdollisuuksista ja TOKO tuntui sopivalta jatkolta. Leian kasvattajan Ulrikan järjestämillä kenneltapaamisilla tapasimme myös aktiivisia koiraihmisiä ja usein tapaamisissa oli lisäksi Ulrikan hankkima kouluttaja. Aktiivisiin koiraharrastajin tutustuminen onkin avannut aivan uudenlaisen näkökulman koiranomistajana olemiseen!

Olen kilpaillut Leian kanssa TOKO:ssa alokasluokassa lähinnä vielä oman seuran järjestämissä kisoissa. Suurin saavutus tällä saralla on vuoden 2017 TOKO- CUPin voitto – selityksenä tälle on varmaankin kisan säännöt, jotka suosivat alokasluokkalaisia... Viime vuoden saavutuksiimme kuuluu myös taipparin suorittaminen elokuussa Vehmaalla. NOME-puoli kiinnostaakin myös ja tavoitteena on päästä starttaamaa NOME-B:ssä. Mejääkin pitäisi kokeilla.

Auran Nuuskujen jäsen olen ollut vuodesta 2014. TOKO-toimikunnassa aloitin vuoden 2018 alussa.

Matti ja Leia