Toimikunnan esittely


Liisa Ewart, puheenjohtaja


Eka noutaja tuli silloiseen uusperheeseen palvelemaan minun metsäläistä vaellusviettiäni. Koira vei kuitenkin mukanaan Auran Nuuskujen toimintaan ja lajeista kiinnostivat mejä ja nome. Nyt jo edesmennyt kultainen nro 2 aktivoi minut metsästyksen pariin. Nyt olen yksinhuoltaja kahdelle kultaisellenoutajalle, Atelle ja Roopelle, joista ensimmäinen on osansa jahtikoirana tehnyt (evp) ja jälkimmäinen on koe- ja metsästyskoirana aktiiviharrastaja.


Yhdistystoiminta, talkoilu ja vastuunkanto ovat olleet aina osa omaa harrastustoimintaani, sekä aluetasolla että kansallisella tasolla. Arvostan suuresti yhdessä tekemistä ja toivon, että mahdollisimman moni noutajakoiran omistaja löytää minun laillani etsien ja ihmetellen tiensä täysipainoiseen, täysiaikaiseen, kaiken ajan ja energian vievään noutajaharrastukseen. Tässä on onnellisuuspisteet nupissa. 


Koetoimitsijakortit minulla on sekä mejään että nou/nomeen. Kokeissa talkoilun lisäksi pidän vuosittain aloitteleville koirakoille jotain kurssitusta, järjestän erilaisia tapahtumia ja kirjoittelen juttuja jäsenlehtiin. 


Kun koiraharrastuksiltani ehdin, käyn töissä valtion virastossa ja entisöin 100-vuotiasta torppaa Korppoossa.

Liisa Ewart
Liisa allijahdissa.



Minna Latva, varapuheenjohtaja


Olen Minna Latva, yli viiskymppinen flattikasvattaja Kaarinasta. Perheeseen kuuluu tälläkin hetkellä liuta flatteja eli sileäkarvaisia noutajia, 5 narttua ja 3 urosta. Kotona asuvista koiristamme vanhimmat eläkeläiset ovat 11- ja 10-vuotiaat, muutama keski-ikäinen ja yksi nuori narttu. Koirien kanssa nykyisin harrastelen kaikenlaista, kuten noutopuuhia, VEPEä, MEJÄä ja kokeissa käynnit ovat lähes kokonaan jääneet, ellei joka noutajan perusjuttua eli taipparia lasketa."

Kennelnimi Majakkasaaren meille myönnettiin vuonna 1999, jolloin aloitimme kasvattamisen kahdella NOME-B:ssä VOI-luokassa olleella nartulla ja nämä molemmat narttulinjat vielä jatkavat eloaan kasvatustyössämme. On mielenkiintoista seurata käyttöominaisuuksien säilymistä ja häviämistä koirissa jalostusvalintojen tuloksena sukupolvien edetessä. Nykyisin paino NOME-kokeissakin on hiukan muuttunut, siitä kun olen aloittanut, mutta myös koirien kouluttamistaidot ovat Suomessakin kehittyneet huimasti, toivottavasti myös minulla. Olen vuosien varrella kouluttanut kymmenisen flattia, joista tähän mennessä 4 on ollut NOMEn voittajaluokassa ja toivottavasti vielä jokunen tulevaisuudessakin. Nykyisin vaan olen tullut laiskemmaksi koirieni kouluttajaksi ja jaksan jatkaa vain lahjakkaiden yksilöiden kanssa kokeisiin treenaamista, muut jäävät lähinnä isännän metsästyskoiriksi. Toki lähes kaikista noutajista saa koulutettua koekoiria, mutta se vaatii ohjaajalta enemmän työtä ja omistautumista asioihin, se taas ei sovi tällaisille laiskoille ohjaajille.


Taipumuskokeet (NOU) kuuluvat mielestäni parhaiten noutajien osaamisvalikoimaan ja olisi mukavaa, jos kaikki noutajanomistajat innostuisivat viemään koiransa taippareihin. Kursseilta saa mukavasti vinkkejä mitä koiran olisi hallittava ennen taippareihin menoa ja jos kouluttamisessa on tullut ongelmia, niin parempi vaihtoehto on kysyä lisää vinkkejä kokeneemmilta, kuin tahkota epäonnistumisia. Taippareista on hyvä sitten jatkaa NOME- ja WT-kokeisiin, kun on huomannut miten kivaa erilaisten noutojen treenaaminen on. Toivottavasti voin myös jakaa tietojani NOMEstakin kiinnostuneille harrastajille. Tapahtumissa ja koulutuksissa nähdään.

Minna Latva ja skn "Pom"



Eeva Saario, sihteeri


Tässä esittäytyy toimikunnan sihteeri, Uudenkaupungin Lokalahdella asusteleva ensihoitaja, väitöskirjatutkija ja terveysalan opettaja. Koiramaailmaan astuin vuonna 2009, jolloin päädyimme mieheni kanssa pitkällisen rotuharkinnan jälkeen ottamaan kultaisennoutajan. Ensimmäinen koiramme Sulo avasikin meille oven aivan uuteen elämään. Nykyään koiravahvuuteemme kuuluu kaksi kultaista urosta: koetouhuista jo eläköitynyt, mutta käytännön jäljillä ja SRVA-tehtävillä käyvä Santtu sekä aktiivi-iässä oleva harrastuskaverini Hemmo.  

Koiraharrastukset veivät minut alusta asti mukanaan ja olenkin ollut vuosien varrella mukana lukuisten yhdistysten talkoopuuhissa. Olen myös rotujärjestön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Taskusta löytyy nykyään koetoimitsijapätevyydet sekä noutajien rodunomaisista lajeista että mejästä.

Oma tähtäin on käännetty pääasiassa noutajien rodunomaisiin lajeihin, mutta toki mejä ja toko kuuluu edelleen lajikattaukseen. Noutajien rodunomaisissa lajeissa minua kiehtoo niiden monipuolisuus, miten erilaisia taitoja koiralle tulee opettaa.

Kannustan kaikkia koiraharrastajia osallistumaan aktiivisesti talkootehtäviin, jokaiselle varmasti löytyy se ”oma” laji. Ilman aktiivisia henkilöitä ei tapahtumiakaan ole. Voin lämpimästi suositella hakeutumista noutajien rodunomaisten kokeiden pariin. Siellä pääsee nauttimaan leppoisasta meiningistä ja nauttimaan raittiista ilmasta, hyttysistä, sateesta, hirvikärpäsistä sekä ennen kaikkea hauskasta seurasta! Tervetuloa mukaan!   

Eeva Saario



Antero Niittymäki, riistavastaava


Tervehdys


Se kuudenkympin tavoittanut ja ohittanut mies Nousiaisista. Eläkkeellä merivoimista,” mutta ei työtön” kuten vaimoni  Kirsi totesi. Muu perhe koostuu kolmesta jo maailmalla olevasta lapsesta. Kotona koirien määrä vain  kasvaa vuosittain. Nyt taitaa olla 8 kpl. Onneksi muiden eläimien määrä on laskussa, joten tasapainossa ollaan edelleen.

Nuuskulaiseksi minut teki aikoinaan edesmennyt labradori ”Ursula” (FI KVA Namusillan Etelähopeatäplä). Nyt  
koulutuksessa ja harrastuksissa mukana labradori ”Inkeri” (Namusillan Lumikki 7v) ja uutena haasteena cockeriuros  ”Kubo”( HG Dirty ’N’ Flirty 9 kk)

Usean vuoden puhenjohtajuuden jälkeen jatkan edelleen toimikunnassa erilaisissa tehtävissä. Minut tapaa järjestämässä  kokeita tai talkoilemassa niisä. Tule rohkeasti juttelemaan koirista tai toimikunnasta.Toimikuntamme tarvitsee juuri  sinun näkemyksiä, kokemuksia, toiveita toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 

Toivotan sinut uuden tai vanhan nuuskuihmisen tervetulleeksi mukaan NOME/NOU toimintaan. 

Antero Niittymäki
Namusillan Lumikki "Inkeri"



Jyri Toivonen


Olen 37 vuotias perheellinen mies. Ollessani 6 vuotias meille tuli ensimmäinen koira, joka oli rodultaan Suomen ajokoira. Kotona asuessani meillä oli monen rotuisia koiria kuten mäyräkoiria, tolleri, terrieri, labradorinnoutaja ja jämptlannin pystykorvia. Koiran pennut tulivat myös tutuksi jo kotona. Koira ja metsästysharrastus on siis kotoa periytynyt minulle.

Tällä hetkellä meillä on käyttölinjaisia labradorinnoutajia kaksi. Lumo vajaa kaksi vuotias ja Taika reilut 5 vuotta. Nuoremman kanssa treenailen ja käyn kokeissa ahkerasti. Vanhempi taas pääsee metsälle useammin.




Lajia olen harrastanut noin 6 vuotta. On sitten kyseessä koe, harjoitus tai talkoilu niin parasta kaikessa on hyvä porukka ja yhdessä tekeminen. Mikäli olet uusi harrastaja ja laji kiinnostaa niin suosittelen tulemaan kokeita katsomaan tai talkoilemaan! 

Jyri Toivonen
Misty Bay's Black Star "Lumo"



Outi Pensikkala


Viittäkymppiä lähestyvä koiraharrastaja Pöytyältä. Ensimmäinen Kultainennoutaja tuli taloon 2002. Ensimmäiset neljä olivat vain lenkkikavereita. Samassa rodussa on pysytty ja nykyisin meillä asuu Sisu 5v ja Kiri melkein 3v. Näiden kanssa harrastetaan rally-tokoa, tokoa, näyttelyitä ja rodunomaisia lajeja. Kiri on ensimmäinen jonka kanssa treenaan rodunomaisia lajeja, joten ollaan vasta alkutaipaleella. Taipparit on läpäisty ja pikkuhiljaa treenataan kohti alokasluokkaa. 
Ensikosketus rodunomaisiin lajeihin tuli Auran Nuuskujen nome-kokeissa, talkoo hommissa. Innostuin lajista ja nyt uutena jäsenenä toimikunnassa yritän auttaa kokeneempia kokeiden ja tapahtumien järjestämisessä.

Outi Pensikkala
Real Queen’s Duck Hunter "Kiri" ja Mehtäpellon Tera Retro Style "Sisu"



Antti Merjamaa, riistavastaava


Perheemme ensimmäinen koira oli saksanpaimenkoira Pia, joka mm. vartioi turvallisuuttani ottaessani päikkyjä pahvilaatikossa halkopinon päällä joskus 57 vuotta sitten. Ensimmäinen noutaja, joka aloitti NOME-kouluttamiseni vuonna -90, oli käyttölinjainen labradorinarttu Dooris. Ehdottomasti vaikeinta KVA-tavoitteessa oli ns. metsästäjänsertin saaminen nättelyssä. Dooriksen jälkeen en ole kouluttajakseni halunnutkaan muita kuin käyttölinjaisia labradoreja. Tänään minua yrittävät kouluttaa Saku ja Dan. NOME-toimikuntaan olen kuulunut yli kymmenen vuotta, joista 7 vuotta toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunnan suomia tehtäviä ovat olleet koevastaava mm. SM-NOME -99, luokkavastaava, ampuja, variksenheittäjä, venemies, ruuduntäyttäjä, jäljentekijä, kouluttaja ja riistavastaava.

Antti Merjamaa