NOME-TEHOKURSSI 2007

Maalis-huhtikuun aikana Auran Nuuskut järjesti NOME-kurssin, jonka vetäjinä toimivat Kati Kuosmanen ja Petri Tuominen. Kurssi pidettiin Merimaskussa Taattisten tilan mailla ja käsitti yhteensä 5 kertaa, joista viimeinen kerta oli kokeenomainen harjoitus. Osallistujia kurssilla oli yhteensä 10 koirakkoa, jotka jaettiin tason mukaan kahteen ryhmään. Aloittelevimpia koiria koulutti pääasiassa Kati ja jo kokeneempia koiria Petri. Kurssilla harjoittelimme kaikkea NOME-kokeisiin kuuluvaa, paitsi vesityöskentelyä (jään takia). Pääasiassa koulutettiin siis ohjaajia. Allaolevat harjoitukset on pääasiassa Katin ryhmästä, koska allekirjoittanut osallistui siihen.

LINJALLELÄHETYKSET
Linjallelähetyksissä koiran pitäisi edetä suoraa linjaa niin kauas, kunnes dami osuu vastaan tai kunnes toisin käsketään. Tämä vaatii koiralta luottamusta ohjaajaan, jotta se lähtee ohjaajan näyttämään suuntaan, vaikka ei tiedä siellä mitään olevan.
Linjallelähetyksiä aloitimme harjoitella motivoidusti muistina, niin että koiran kanssa veimme damit jonkin matkan päähän, palasimme takaisin lähtöpisteeseen ja sieltä lähetimme koiran "eteen"-käskyllä noutoon. Ensimmäinen lähetys tapahtui lähempää damia ja aina matkaa pidentäen harjoitusta vaikeutettiin. Ohjausta voi vaikeuttaa myös tekemällä tehtävä erilaisissa ja vaihtelevissa maastoissa, esim. ojien ylityksiä jne. Myös damin viennin ja itse lähetyksen välistä aikaa voi pidentää, ja välissä voi tehdä vaikka jonkun muun harjoituksen.
Tämän tehtävän jälkeen siirryimme pellon reunaan ja harjoittelimme ohjausta markkeerausten avulla. Kati heitti markkeerauksen rinteeseen, niin että joka toisen heiton koira näki ja joka toinen kerta heitettiin sillä aikaa, kun koira palautti damia ohjaajalleen - eli se ei nähnyt heittoa, mutta luultavasti kuuli pudotuksen. Tehtävä oli siis "puolisokko". Tässäkin harjoituksessa pidennettiin matkaa, paitsi alokaskoirille, joille jo lyhyempi matka oli tarpeeksi vaikea.
Jo taitavammat koirat tekivät vielä vaikeamman harjoituksen, jota me "alokkaat" seurasimme. Heille tehtiin taakse- ja eteenmenoja häiriöheittojen kera. Häiriöheiton voi ensin vain laittaa maahan ja vaikeuttaa häiriötä pikkuhiljaa niin, että se lopulta heitetään.
Harjoittelimme myös linjallelähetyksiä arvostellen toistemme lähetystapoja. Lähetyksessä täytyy olla tarkka ja selkeä, ja jos koira ei katso tai meinaa lähteä oikeaan sunntaan, voi ottaa muutaman askeleen eteenpäin ja yrittää lähetystä uudestaan. Koiran pitäisi istua suoraan lähetyssuuntaan päin, kun annetaan käsky, ja myös oma rintamasuunta on tärkeä pitää oikeaan suuntaan.

MARKKEERAUKSET
Markkeerauksissa harjoitellaan koiran paikallistamiskykyä. Aloitimme harjoittelemalla ykkösmarkkeerauksia, niin että pudotusalue ensin hajustettiin (dameilla). Markkeeraukset heitettiin tälle alueelle, ja koirat lähetettiin noutoon eri matkojen päästä ja myös eri suunnista.
Harjoittelimme markkerausta myös muistina eli koiran kanssa yhdessä vietiin dami, palattiin lähtöpaikkaan ja lähetettin markkerauskäskyllä noutoon. Eli eri käsky kuin tavallisessa muistiharjoituksessa, jossa yleensä harjoitellaan linjallelähetyksiä. Ensin teimme tämän yhteen suuntaan ja sitten kahteen eri suuntaan, niin että toinen suunnista (paikoista) oli sama kuin ykkösmarkkeerauksessa. Näin koiran on helpompi muistaa molemmat markkeeraukset, kun yksi paikka on jo ennestään tuttu. Tämän jälkeen harjoittelimme 1-markkeerausta pareittain, niin että koirat hakivat heitetyn markkeerauksen vuorotellen ja lähetysmatkaa pidennettiin jokaisen noudon jälkeen. Lyhyimmässä noudossa koira näki sekä heiton ja pudotuksen, ja pisimmässä koira näki ainoastaan heiton. Myös 2-markkeerausta harjoiteltiin, niin että koiran kanssa vietiin ykkönen ja takaisinpäin kävellessä ohjaaja heitti kakkosen toiseen suuntaan. Markkeerausta harjoiteltiin myös häiriön kera, niin että koiran palauttaessa damia ohjaajalle, heitettiin toinen dami ohjaajan taakse. Kaikki koirat selvisivät häiriöstä - eli koirat palauttivat ensimmäisen damin, jonka jälkeen ne lähetettiin noutamaan häiriödamia.

HAKU JA LÄHIHAKU
Harjoittelimme myös hieman hakua. Myös tämä tehtiin motivoidusti, eli damit vietiin alueelle koirien nähden. Hakuruutu oli ylämäessä, joten koirien työskentelyä oli helppo seurata pellolta, josta lähetimme koirat vuorotellen hakuun. Ohjaajien piti sanoa, koska koira sai vainun, tämä osoittautuikin aika vaikeaksi ja koiran lukutaitoa täytyykin ainakin omalta osaltani yrittää parantaa.
Aloitteleville koirakoille opetettiin myös hieman lähihakua. Pieni alue hajustettiin ensin tennispalloilla, jonka jälkeen pallot piilotettiin alueelle esim. kuivan heinän sisään, niin että koirat saivat katsoa tapahtumaa. Sitten ohjaaja vei koiran istumaan keskelle aluetta ja siirtyi itse alueen ulkopuolelle. Selkeällä käsimerkillä (käsi vietiin alas) ja lähihaku pillityksellä koiraa innostettiin laittamaan kuono alas ja hakemaan. Kun koira löysi pallon, sai se valtavat kehut, ja palautuksen jälkeen se vietiin alueelle uudestaan ja toistettiin tapahtuma. Nopeasti koirat hoksasivat, mistä on kyse.

PYSÄYTYKSIÄ JA SUUNTIA
Harjoittelimme eri vaikeusasteisia pysäytyksiä ja suuntia eritasoisille koirille. Aivan aloittelijat harjoittelivat aluksi pysäytystä pallon avulla. Eli koira kutsuttin luokse ja kesken matkan puhallettiin pilliin pysäytyspiippaus, nostettiin käsi rivakasti pystyyn ja samalla heitettiin pallo koiran yli. Tätä toistettiin, niin että lisättiin aina pidempi viive pysäytysmerkin ja pallonheiton väliin. Nopeasti koira tajusi, mitä sen piti tehdä. Kun koira jo osaa pysähdyksen, voi sitä harjoitella, niin että kun koira pysähtyy, pudottaa ohjaaja damin viereensä, ja vasta luvalla annetaan koiran noutaa se. Tehtävää vaikeutettiin, niin että ohjaaja pudotuksen sijaan heitti damin sivuun, jonka koira sai noutaa luvalla. Alokaskoirilla harjoiteltiin myös vähän sivusuuntia. Oikea- ja vasen-käskyt tulee antaa selkeillä käsimerkeillä, niin että koira varmasti lähtee haluttuun suuntaan. Tehtävää vaikeutetaan välimatkaa koiran ja ohjaajan välillä pidentäen, sekä välimatkaa dameihin pidentäen. Kotona harjoiteltaessa on hyvä olla mukana avustaja, joka nostaa damin ylös siinä tapauksessa, että koira lähtee väärään suuntaan tai jos koira karkaa damille.
Taitavammat koirat tekivät vaikeampia harjoituksia. Koirat pysäytettiin linjalle, johon oli aikaisemmin viety damit sekä oikealle ja vasemmalle. Pysähdyksen jälkeen koira sai noutaa jommankumman. Samanlaisen harjoituksen voi tehdä, niin että koira pysäytetään luoksetulossa ja siitä ohjataan dameille. Pienoisen ongelman tässä aiheutti koirien ennakoiminen - eli ne pysähtyivät linjalle omia aikojaan. Tämän vuoksi onkin hyvä välillä kutsua koira suoraan luokse, ilman pysähdyksiä. Koirille tehtiin myös pysäytyksiä eteenmenon yhteydessä, niin että dami heitettiin eteen ja koira käskyllä noutoon. Puolivälissä pysäytettiin, jonka jälkeen koira sai joko noutaa edessäolevan damin tai ohjaaja pudotti toisen damin viereensä, jonka se sai hakea. Saimme myös nähdä varsinaisen siksak-liikkeen, jossa koira ensin kutsuttiin luokse ja pysäytettiin puolimatkaan. Nyt ohjaaja pudotti damin viereensä ja siirtyi itse kaaressa koiran sivulle, noin 20 metriä koirasta. Ohjaaja kutsui koiran uudestaan luokse, pysäytti puolitiehen ja antoi vasta sitten luvan noutaa dami. Tämä tehtävä vaati koiralta paljon malttia, jottei se karannut damille ennen aikojaan. Hyvin koirakko selvisi tehtävästä.

HARJOITUSKOE
Viimeisellä kerralla meillä oli kokeenomainen harjoitus, eli Kati ja Petri olivat tehneet meille kokeen. Koe oli alokasmaisempi alokaskoirille ja vaikeampi avoimen- ja voittajaluokankoirille.
Alokasluokassa oli motivoitu ohjaus, niin että koiran nähden vietiin lokki paikoilleen. Välissä tehtiin ykkösmarkkeraus lokilla, jonka jälkeen ohjaus suoritettiin. Seuraavana oli vuorossa siirtymä, jonka päätteeksi oli toinen ykkösmarkkeeraus, jonka putoamispaikka oli sama kuin edellisen markkeerauksen, mutta lähetyssuunta siis eri. Viimeiseksi oli vuorossa hakuruutu, jossa oli lokkeja ja variksia, yhteensä 6 kpl.
Kokeempien koe alkoi ykkösmarkkeerauksella, niin että markkeerausheiton jälkeen koirakko siirtyi toiseen paikkaan, josta lähetys suoritettiin. Tämän jälkeen oli ohjaus, noin 30 metriä pitkä. Sen jälkeen kakkosmarkkeeraus, jossa ensimmäinen lintu putosi suolle (samaan paikkaan mihin ykkösmarkkerauksen lintu) ja toinen kalliolle. Toinen lintu aiheutti hieman päänvaivaa, koska koirat näkivät vain heiton ja luulivat linnun pudonneen kallion taakse suolle. Viimeisenä oli hakuruutu, joka oli laajempi kuin alokkaille.
Koemaasto oli aika soista ja vaati koiralta hyvää kuntoa. Harjoituskoe oli erittäin hyvää harjoitusta ennen kauden virallisiin kokeisiin menoa.
Kokeen päätteeksi kokoonnuimme Taattistentilan kodalle kahville ja grillaamaan, ja kävimme vielä läpi kokeen ja kurssin antia. NOME-kurssilta lähti kotiin joukko tyytyväisiä ohjaajia ja koiria. Opetus oli yksilöllistä ja tehtävät sovellettiin aina koiran tason mukaan. Näin saimme kaikki onnistuneita harjoituksia aikaiseksi. Saimme hyviä neiuvoja ja vinkkejä, miten voimme parantaa koiran suoritusta, ja varsinkin miten omalla käyttäytymisellämme voimme vaikuttaa asiaan. Suurin osa koiran epäonnistumisista onkin usein ohjaajan omaa syytä - koirat kyllä osaavat, mutta ohjaajat eivät aina niinkään. Ja harjoituskoe kurssin päätteeksi oli hyvää harjoitusta varsinkin ohjaajien "koe-hermoille".

Kiittäen Katia ja Petriä onnistuneesta ja opettavaisesta kurssista!
Hyvää kesää kaikille ja kokeissa nähdään!

Katri ja Hector

<< Takaisin